Helsinki Quick Step 2017

Helsingin junaliikenteen kehittämisen este ei ole ratakapasiteetin puute vaan Helsingin rautatieaseman pääteasemaominaisuudesta johtuva välityskyvyn puute. Junat saapuvat ja lähtevät takaisin samaa ratakäytävää ja odottavat asemalla sopivaa aikataulupolkua paluuvuorolle lähteäkseen. Tämä johtaa pääteaseman ratakäytävän monihaaraiseen raiteistukseen, laajaan aseman laituripihaan ja tehottomaan junakaluston käyttöön. Pääteaseman junavarikko Ilmalan ratapihalla rajoittaa kaupungin tiivistymistä Helsingin kantakaupungin luontaisimmalla kasvualueella.

HQS ratkaisussa junaliikenne on Finnopolis-aseman kautta kulkevaa heiluriliikennettä. Keskustaan Rautatieasemalle liikennöidään neliraiteisella raitiojunaradalla. Varikot siirtyvät pois Helsingistä heilurilinjojen varteen. Neliökilometri rata- ja varikkoaluetta vapautuu muuhun käyttöön valtakunnan arvokkaimmalla alueella.

HQS-avainradalla nopeat raiteet ovat neliraiteisen radan keskellä ja kaupunkijunien raiteet reunoilla. Saman suunnan raiteiden yhteisliikennöinti mahdollistuu. Häiriötilanteiden hallinta helpottuu ja laiturin yli vaihto nopeista junista kaupunkijuniin nopeuttaa matkaketjuja. Finnopolis-asemalla vaihto junista Helsingin Päärautatieasemalle liikennöiviin raitiojuniin kestää vain kaksi minuuttia. Sekä nopeat (5 min) että viidellä kantakaupungin väliasemalla pysähtyvät (9,5 min) raitiojunat liikennöivät minuutin vuorovälein. Lentoasemalta nopeat raitiojunat liikennöivät Tikkurilan asemalle (6 min) ja Finnopolis-aseman kautta Helsingin keskustaan (alle 20 min)*.

* Lentoaseman lähtölaituri on uuden rakennettavan keskusaulan sivuoven edessä ja Tikkurilan asemalla junalaitureiden päällä. Helsingin keskustassa raitiojunien laiturit sijaitsevat Rautatieaseman alkuperäisellä laituripihalla metron lippuaulan tasolla. Raitiojunista on sisätilayhteys metroon, raitiolinjoille ja katutilan alapuoliseen jalankulkuverkkoon. Keskustakirjastoon on minuutin ja Amos Anderssonin uuteen Rex- taidemuseoon kolmen minuutin kävelymatka sisätilassa.

Kaupunkiradan runko-osan (Huopalahti-Hiekkaharju) 2,5 minuutin vuorovälin ansiosta kaupunkijunien heiluriliikennöintiä voidaan laajentaa Hämeenlinnanväylän ja Turunväylän uusilla ratahaaroilla. Turunväylän haaralle on mahdollista ohjata myös osa lähiliikenteen junista, jolloin Lommilasta Kehä III risteyksestä on autoilua nopeampi yhteys Helsinkiin. Kehäradan arvokkaan tunneli-investoinnin hyötyä voisi kasvattaa Lentoaseman heiluriliikenteellä. Yksin 3,5 km mittainen pintarata Leinelästä itään mahdollistaisi Lentoaseman heiluriliikenteen Lahdenväylän ja Hämeenlinnanväylän (Kehäradan Petaksen asemavaraus) välillä. Kehä 3:n varsi on tutkimisen arvoinen Lentoaseman heiluriliikenteen reitti länteen, Lahden- ja Porvoonväylän varret itään. Lentoaseman heiluriliikenne vapauttaisi Kehäradan runko-osalla aikataulupolun esimerkiksi Klaukkala–Ahjo heilurilinjalle.

HQS-ratkaisu perustuu olemassa olevan liikenneinfran kaistatehokkuuden moninkertaistamiseen pääosin pintarataratkaisuin. Vain rataosuus Oulunkylä–Keskuspuisto (3,5 km) on maan alla. Kaikki asemat ovat pinta-asemia*. Yhteys maanpinnan jalankulkureitteihin ja pyöräilyväyliin, kaupunkipyöriin, raitiovaunuihin, busseihin ja metroon sekä muihin saavutettavuuspalveluihin on enimmillään yksi tason vaihto. Sujuvat vaihdot ja pinta-asemat tekevät matkaketjuista nopeita.

*Joko perinteinen pinta-asema, maanpintaan upotettu kaukaloasema tai maanpinnan yläpuolinen silta-asema. Esimerkki pinta-asemasta, klikkaa: Finnopolis-aseman poikkileikkaus.

Itä–länsisuuntaisten (Turku–Kouvola) junien matkustajavirrat ovat jo nykyisin lähellä tasapainoa. Pääradalla pohjoisesta Tampereen suunnasta tulevat junat jatkavat HQS-ratkaisussa heiluriradan läntisellä haaralla Espooseen. Leppävaaran asemalla kaukojunat käyttävät nykyisiä keskimmäisiä laituriraiteita. Aseman länsipuolelle niiden väliin lisätään kääntöraide* Tampereen nopeimmille junille. Nykyisillä laitimmaisilla laituriraiteilla pysähtyvät lähiliikenteen junat. Kaupunkijunille rakennetaan uudet raiteet lähiliikenteen laitureiden toiselle puolelle. Tampereen hitaiden kaukojunien pääteasema on Espoon keskus, jonka länsipuolelle rakennetaan kääntöraide. Turku–Kouvola – suuntaiset kaukojunat sekä kaikki lähiliikenteen junat jatkavat Espoon keskuksesta länteen. Kauklahti, Kirkkonummi, Karjaa ja Lohja (Turun tuntirata) ovat lähijunien heiluriliikenteen pääteasemia.

*Kaksi kääntöraidetta mahdollistaisi vaiheittaisen siirtymisen heiluriliikenteeseen. Leppävaaran asema voisi silloin toimia pääteasemana useammille junille ennen Turun tuntiradan tuottamaa lähijunien heiluriliikenteen tasapainottumista. 

HQS-ratkaisussa varikot siirretään junien yöpymispaikkojen yhteyteen. Kannattavan liikennöinnin huoltotoiminta keskittyy yöaikaan. Kaukojunien varikot sijoittuvat Turkuun, Ouluun ja Espoon keskukseen*. Lähiliikenteen varikko rakennetaan Poikkitien uuden aseman yhteyteen Pääradan ja Oikoradan uuden yhdysraiteen varteen. Kaupunkiliikenteen varikko sijoittuu Vantaalle, Kehäradan Petaksen asemavarauksen yhteyteen. Paikalle ei voi lentomelusta johtuen rakentaa asuntoja.

*Kaupunkikallion ratakanjonia laajennetaan ja maisemoidaan viherkatteella. Väliaikainen (tai pysyvä) varikko voidaan rakentaa myös joko Kauklahden tai Kirkkonummen aseman yhteyteen. Turun tuntiradan rakentamisen myötä avautuu mahdollisuus rakentaa varikko ”Histan aseman” yhteyteen Turunväylän varteen. Suomenlahden alittavan tunneliradan myötä varikko olisi Tallinnassa.

Varikot siirretään ensimmäiseksi pois Ilmalasta. Finnopolis-asema ympäristöineen voidaan rakentaa valmiiksi. Nykyinen ja uusi ratajärjestelmä ovat päällekkäisiä vain hyvin lyhyen matkan Oulunkylässä ja Keskuspuistossa. Yhdistämisen hetkellä liitoskohdille rakennetaan väliaikaiset ohitusraiteet. Vaiheittainen (kaukoliikenne ensin) siirtyminen heiluriliikennöintiin mahdollistaa keskustan raitiojunaradan rakentamisen ennen kaupunkijunien keskustaan liikennöinnin loppumista. Lentoaseman raitioradat voidaan rakentaa jo ensimmäisessä vaiheessa tai siirtää rakentaminen myöhemmäksi.

HQS-ratkaisu soveltuu molempiin Tallinnan tunneliradan reittivaihtoehtoihin. Helsingin kantakaupungin alittavan reitin asema sijoittuisi Päärautatieaseman yhteyteen noin 70 metriä merenpinnan alapuolelle. Suurinta hyötyä koko ratajärjestelmälle tuo ratkaisu, jossa rata Eurooppaan kulkisi Keilaniemen kautta. Rakentamalla radalle läntinen haara Espoon keskukseen syntyisi paitsi Turun Tuntiradan täydentämä nopea yhteys Länsi-Suomesta Tallinnaan myös nopea (300 km/h) Turku–Helsinki– Lentoasema–Pietari -rata, jolla on erinomaiset yhteydet metro-, raitio- ja junarataverkkoon.

Helsinki Quick Step -ratkaisu soveltuu kaikkiin tiedossamme oleviin Euroopan tunneliratareitteihin. HQS-ratkaisun hyöty Helsingin keskustan kautta linjattuun FINEST-hankkeeseen on, että tunneliradan asema Helsingin keskustassa voisi olla noin 30 metriä FINEST-hankkeessa toistaiseksi suunniteltua ylempänä.

HQS-ratkaisu sopii osaksi yksityiseen rahoitukseen3 perustuvaa FINEST BAY AREA -hanketta, jonka tunnelirata Eurooppaan kulkisi Espoon Keilaniemen kautta. Ratalinjaus on seudullisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ajatellen mielenkiintoinen. Keilaniemestä Espoon keskukseen rakennettava tunneliradan haara ja Turun tuntirata muodostaisivat nopean junayhteyden Länsi-Suomen ja Euroopan mantereen välille. Samalla syntyisi Turku–Helsinki–Lentoasema–Pietari -suurnopeusrata ja sen suora yhteys metroverkkoon. Kuvan 1 Eurooppa-asema sopii molempien reittien asemaksi. Kuvaan on merkitty aseman ylin mahdollinen korkeus. Todennäköisesti se sijoittuu syvemmälle.

Euroopan tunnelirata kannattaa reittivalinnasta riippumatta suunnitella nelikiskoisena – sekä kotimaan (Venäjän, Viron) raideleveyden että Euroopan raideleveyden mukaisena ratana. Tämä mahdollistaa suoran liikennöinnin tunneliin useammalta kuin yhdeltä kotimaan ratahaaralta ja vaihdottoman yhteyden, jos matka ei jatku Tallinnaa pidemmälle. Passi- ja turvatarkistukset ovat osa tunneliradan liikennöinnin suunnittelua. Pohjoisten junien eteläinen varikko sijoittuisi Tallinnaan.

HQS-ratkaisun ratainvestoinnit ovat 1,95 miljardia. Ratkaisulla vältytään mm. Pisararadan, Töölön metron ja Pasila–Kerava -tunneliradan rakentamiselta. Jo ensivaiheen maankäytön hyödyt Helsingin keskiakselilla maksavat investoinnin takaisin. Kansantalouden suurin etu on kasvukäytävien hyötyaikaverkko* – päällekkäisten työssäkäyntialueiden ekosysteemi. Työ ja tekijä kohtaavat. Kansalaisten etuja ovat systeeminen liikkumisen vapaus, asumispaikan ja -muodon sekä työpaikan vapaampi valinta ja kohtuuhintaisempi asuminen. HQS on ilmasto- ja ympäristöystävällinen pääkaupunkiseudun kaupunkien yleiskaavoihin yhteensopiva ja nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu.

* Yhden tunnin päivittäisen työmatkan muuttuminen työajaksi vasta 6,5 vuoden työuran pitenemistä.

Budjetti selvityksen sivulla 3, lataa pdf tästä.