TIIIVISTELMÄ

Helsinki Quick Step -ratkaisussa (1. vaihe) Helsingin Rautatieaseman päätyasemaominaisuudesta johtuva liikennöinnin ja maankäytön tehottomuus poistetaan muuttamalla junaliikenne läpikulkevaksi Pääradan ja Rantaradan yhdistävällä heiluriradalla (Avainrata). Kuuden laituriraiteen Metropoliasema Hakamäentien kyljessä korvaa 19 laituriraidetta Töölönlahdella. Helsingin niemen kahtia jakava 10–12 junaraiteen ratakanjoni korvataan 2–4 raiteen raitiojunaradalla (HQS-rata). Leppävaaran asema uudistetaan 6-raiteiseksi ja Espoon ratakäytävä 4-raiteiseksi Turunväylälle asti, josta rata haarautuu Turunväylän liikennealuetta hyödyntäen Turun Tuntiradalle. Kehä 3:n risteykseen rakennetaan 4-raiteen läpivirtausasema ja kaukoliikenteen 4 raiteen varikko.

 

Kaukoliikenteen junamäärä voidaan kasvattaa nykyisestä Pääradan ruuhkatunnin 10 ja normaalitunnin 6 junasta 12 junaan (5 minuutin tasarytmi) tai 15 junaan (3 minuutin rytmi, jossa 5 polkua häiriötilanteisiin varautumista varten). Junia pidentämällä matkustajavirta voi moninkertaistua. Kaupunkiradan junamäärä voidaan kasvattaa nykyisestä Pääradan 12 junasta 18 junaan (3 min. rytmi, jossa 2 häiriöpolkua). Junia pidentämällä matkustajavirta voi kasvaa moninkertaiseksi.

 

HQS-ratkaisun toisessa vaiheessa kaupunkiradalta rakennetaan haara tunnelissa Käpylän ali Lahden- ja Porvoonväylän liikennealueelle. Kehäradalta rakennetaan haara Hämeenlinnanväylän liikennealueelle. Metropoliaseman ja Huopahden aseman välinen rataosuus liikennöidään 2,5 minuutin vuorovälein, jolloin Metropoliasemalle liikennöidään junalla kerran 10 minuutissa neljältä moottoriliikenteen pääväylältä Pää-, Ranta- ja Kehäradan nykyisten junavuorojen lisäksi.

 

HQS-ratkaisun kolmas vaihe riippuu Euroopanradan rakentamisesta. Suomenlahden alittavalla tunneliradalla on kaksi hyvää reittiä Metropoliasemalla. Parhaat vaihtoyhteydet on ratkaisulla, jossa Euroopanradan asema sijoittuisi Metropoliaseman suuntaisesti sen eteläpuolelle, jolloin tunnelirata kääntyisi Käpylän alla pohjoiseen Lentoasemalle. Toinen vaihtoehto on suora reitti Metropoliaseman länsipuolitse Keskuspuiston kallioperässä. Hankkeessa on tarkasteltu myös Turku–Pietari-radan ja Euroopanradan yhteistä tunneliosuutta Metropoliasemalta Lentoasemalle. Turun Tuntirataa jatkettaisiin Turunväylän ”Pikaratana” Munkkivuoreen saakka ja sieltä tunneliratana omille laituriraiteille Euroopanradan asemalle.

 

HQS-ratkaisun ensimmäisellä vaiheella poistetaan junaliikenteen kehittämisen pullonkaula, varmistetaan ratakapasiteetin riittävyys sekä heiluriliikenteen itä- ja länsihaaran tasapaino. Junien varikkotoiminnot siirretään pois liikenteen vilkkaimmasta solmukohdasta pääkaupungin sydämessä. Toinen vaihe tehostaa liikennöintiä nykyisillä kaupunkiradoilla ja laajentaa palvelualuetta ruuhkautuville moottoriliikenteen sisääntuloväylille niin pitkälle kuin se on kannattavaa. Hankkeessa ideoitu ketjuälykäs liikennöinti kasvattaisi kaupunkijunien nopeutta ja saavutettavuutta. Kolmannessa vaiheessa Metropoliasema ja lentoasema linkittyvät osaksi eurooppalaista ratajärjestelmää.

Turku–Pietari-radan integroiminen osaksi Euroopanrataa lyhentäisi matka-aikoja. Sekä Turusta että Tampereelta olisi tunnin vaihdoton yhteys Lentoasemalle. Turku–Metropoliasema matka-aika olisi 50 minuuttia. Pääradan jäädessä vain nopeiden kaupunkijunien käyttöön matka-aika Keravalta Metropoliasemalta lyhenisi 20:stä 14 minuuttiin. Junamäärän voisi kasvattaa 20:een tunnissa.

Lentoaseman junayhteyden rakentamisen kannattavuutta harkittaessa on huomioitava, että HQS-raitiorataa voidaan jatkaa Metropoliasemalta lentoasemalle ja sieltä Keravalle Airport Quick Stepraitioratana. Selvitystyön perusteella AQS-rata kannattaa rakentaa jo ensimmäisessä vaiheessa.

info@helsinkiquickstep.fi

Respace Oy

Yhteystietokatu 1

00100 Yhteys

01012345678