4.5.2019 

Helsinki Stream City Trailer
Trailer for Helsinki Stream City short documentary  here
 Helsinki Stream City -raportti 
Helsinki Stream City report in Finnish from here
Report attachments from here 

30.3.2019

People Flow Master Plan &
Freight Flow Master Plan
We had a great kick-off event on March 26th: https://bit.ly/2FhrFqM
Working on the People Flow and Freight Flow Master Plan concepts will continue. We are confident that a new vehicle independent method of evaluating and planning people and freight flow is needed to help cities becoming the mobility integrators of the 21th century. 

20.3.2019
Learning from Helsinki:
How NYC could improve
Mass Transit

MAR 26, 7-9 pm, The Sagamore Rooftop Lounge, 189 West 89th St 
Finnish Cultural Institute in New York is excited to announce an upcoming panel discussion with our current architect-in-residence
Olli Hakanen along with other transportation experts. Read more:
 http://fciny.org/projects/how-to-improve-mass-transit-in-new-york-city

11.2.2019
People Flow Master Plan
Initiative for systemic freedom of  mobility for New Yorkers: 
To define principles, demonstrate potential, identify components
and propose new means for more beneficial people flow.
Presentation of the Initiative in the end of March 2019. 

6.1.2019 
Manhattan East River City Project
Helsinki Stream City follow up has started in New York
introduction video:
 https://vimeo.com/309986143
27.12.2018
Helsinki Stream City short documentary
premiere at Bio Rex theatre December 27th at 7 pm
Helsinki Stream City documentary for web in production

Helsinki Stream City Opening Week 
Helsinki Stream City events 13–20 Sep 2018
In Helsinki Stream City project the architecture of mobility is simulated and what the new urban environment Helsinki Quick Step makes possible. Keynote speaker Eric W. Sanderson

 

Helsinki Quick Step

liikkumisen uusi arkkitehtuuri

HQS rakentaa nopeaa metropolia ajankäyttöä, liikkumista, liikennöintiä ja maankäyttöä tehostamalla

HQS rakentaa nopeaa metropolia nopeasti
Metropoli on inhimillisen vuorovaikutuksen kansainvälisesti merkittävä tihentymä. Metropolia voi rakentaa kasvattamalla asukasmäärää kaupunkirakennetta tiivistämällä tai mahdollistamalla vuorovaikutus entistä laajemmalla alueella. Vuorovaikutusalueen laajentaminen on nopeampi tapa, koska se edellyttää vain liikkumismahdollisuuksien parantamista. Nopeinta on kasvattaa nykyisen liikkumisen infrastruktuurin kaistatehokkuutta. Erityisen hyödyllistä se on, kun matka-aika samalla vapautuu hyötytekemiseen ja liikenteen hukkaama maanpinta kaupunkirakenteen tiivistämiseen.
HQS poistaa päättyvän junaliikenteen ongelman

Helsingin junaliikenteen kehittämisen este ei ole ratakapasiteetin puute vaan Helsingin rautatieaseman pääteasemaominaisuudesta johtuva välityskyvyn puute. Junat saapuvat ja lähtevät takaisin samaa ratakäytävää ja odottavat asemalla sopivaa aikataulupolkua paluuvuorolle lähteäkseen. Tämä johtaa pääteaseman ratakäytävän monihaaraiseen raiteistukseen, laajaan aseman laituripihaan ja tehottomaan junakaluston käyttöön. Pääteaseman junavarikko Ilmalan ratapihalla rajoittaa kaupungin tiivistymistä Helsingin kantakaupungin luontaisimmalla kasvualueella.

HQS ratkaisussa junaliikenne on Finnopolis-aseman kautta kulkevaa heiluriliikennettä. Keskustaan Rautatieasemalle liikennöidään neliraiteisella raitiojunaradalla. Varikot siirtyvät pois Helsingistä heilurilinjojen varteen. Neliökilometri rata- ja varikkoaluetta vapautuu muuhun käyttöön valtakunnan arvokkaimmalla alueella.

HQS kaksinkertaistaa Helsinkiin suuntautuvan junaliikenteen
Helsingin itäinen ja läntinen ratahaara yhdistetään Ilmalaan sijoittuvalla Finnopolis-asemalla. Kauko- ja lähiliikenteellä on neljä ja kaupunkiliikenteellä kaksi laituriraidetta*. Kauko- ja lähiliikenteen junien vuorovälin voi tiivistää 3 minuuttiin (20 junaa tunnissa) suuntaansa Leppävaaran ja Keravan välillä**. Kaupunkijunien vuorovälin voi tiivistää 2,5 minuuttiin (24 junaa tunnissa) suuntaansa*** Huopalahden ja Hiekkaharjun välillä. Nykyiseen ruuhkatunnin Pääradan liikennöintiin nähden junamäärät kaksinkertaistuvat. HQS-ratkaisun myötä voidaankin keskittyä kehittämään keinoja käyttämättömän ratakapasiteetin hyödyntämiseksi ja matkustajavirtojen kasvattamiseksi.

* Pääteasema-liikennöinnin tehottomuudesta kertoo Töölönlahden laituripihan 19 laituriraidetta.

**Häiriötilanteita hallitaan HQS-ratkaisussa esitetyin raide-, rata-, asema- ja liikennöintiratkaisuin. 

***Välillä Huopalahti–Hiekkaharju 2,5 minuuttia, Kehäradalla sekä Espoon ja Keravan ratahaaroilla 5 minuuttia.

Sujuvat vaihdot ja nopeat matkaketjut

HQS-avainradalla nopeat raiteet ovat neliraiteisen radan keskellä ja kaupunkijunien raiteet reunoilla. Saman suunnan raiteiden yhteisliikennöinti mahdollistuu. Häiriötilanteiden hallinta helpottuu ja laiturin yli vaihto nopeista junista kaupunkijuniin nopeuttaa matkaketjuja. Finnopolis-asemalla vaihto junista Helsingin Päärautatieasemalle liikennöiviin raitiojuniin kestää vain kaksi minuuttia. Sekä nopeat (5 min) että viidellä kantakaupungin väliasemalla pysähtyvät (9,5 min) raitiojunat liikennöivät minuutin vuorovälein. Lentoasemalta nopeat raitiojunat liikennöivät Tikkurilan asemalle (6 min) ja Finnopolis-aseman kautta Helsingin keskustaan (alle 20 min)*.

* Lentoaseman lähtölaituri on uuden rakennettavan keskusaulan sivuoven edessä ja Tikkurilan asemalla junalaitureiden päällä. Helsingin keskustassa raitiojunien laiturit sijaitsevat Rautatieaseman alkuperäisellä laituripihalla metron lippuaulan tasolla. Raitiojunista on sisätilayhteys metroon, raitiolinjoille ja katutilan alapuoliseen jalankulkuverkkoon. Keskustakirjastoon on minuutin ja Amos Anderssonin uuteen Rex- taidemuseoon kolmen minuutin kävelymatka sisätilassa.

Kaupunkiratojen saavutettavuusalueen laajentaminen

Kaupunkiradan runko-osan (Huopalahti-Hiekkaharju) 2,5 minuutin vuorovälin ansiosta kaupunkijunien heiluriliikennöintiä voidaan laajentaa Hämeenlinnanväylän ja Turunväylän uusilla ratahaaroilla. Turunväylän haaralle on mahdollista ohjata myös osa lähiliikenteen junista, jolloin Lommilasta Kehä III risteyksestä on autoilua nopeampi yhteys Helsinkiin. Kehäradan arvokkaan tunneli-investoinnin hyötyä voisi kasvattaa Lentoaseman heiluriliikenteellä. Yksin 3,5 km mittainen pintarata Leinelästä itään mahdollistaisi Lentoaseman heiluriliikenteen Lahdenväylän ja Hämeenlinnanväylän (Kehäradan Petaksen asemavaraus) välillä. Kehä 3:n varsi on tutkimisen arvoinen Lentoaseman heiluriliikenteen reitti länteen, Lahden- ja Porvoonväylän varret itään. Lentoaseman heiluriliikenne vapauttaisi Kehäradan runko-osalla aikataulupolun esimerkiksi Klaukkala–Ahjo heilurilinjalle.

Nopeat matkaketjut pintaradoilla

HQS-ratkaisu perustuu olemassa olevan liikenneinfran kaistatehokkuuden moninkertaistamiseen pääosin pintarataratkaisuin. Vain rataosuus Oulunkylä–Keskuspuisto (3,5 km) on maan alla. Kaikki asemat ovat pinta-asemia*. Yhteys maanpinnan jalankulkureitteihin ja pyöräilyväyliin, kaupunkipyöriin, raitiovaunuihin, busseihin ja metroon sekä muihin saavutettavuuspalveluihin on enimmillään yksi tason vaihto. Sujuvat vaihdot ja pinta-asemat tekevät matkaketjuista nopeita.

*Joko perinteinen pinta-asema, maanpintaan upotettu kaukaloasema tai maanpinnan yläpuolinen silta-asema. Esimerkki pinta-asemasta, klikkaa: Finnopolis-aseman poikkileikkaus.

Heiluriliikenteen tasapainottaminen

Itä–länsisuuntaisten (Turku–Kouvola) junien matkustajavirrat ovat jo nykyisin lähellä tasapainoa. Pääradalla pohjoisesta Tampereen suunnasta tulevat junat jatkavat HQS-ratkaisussa heiluriradan läntisellä haaralla Espooseen. Leppävaaran asemalla kaukojunat käyttävät nykyisiä keskimmäisiä laituriraiteita. Aseman länsipuolelle niiden väliin lisätään kääntöraide* Tampereen nopeimmille junille. Nykyisillä laitimmaisilla laituriraiteilla pysähtyvät lähiliikenteen junat. Kaupunkijunille rakennetaan uudet raiteet lähiliikenteen laitureiden toiselle puolelle. Tampereen hitaiden kaukojunien pääteasema on Espoon keskus, jonka länsipuolelle rakennetaan kääntöraide. Turku–Kouvola – suuntaiset kaukojunat sekä kaikki lähiliikenteen junat jatkavat Espoon keskuksesta länteen. Kauklahti, Kirkkonummi, Karjaa ja Lohja (Turun tuntirata) ovat lähijunien heiluriliikenteen pääteasemia.

*Kaksi kääntöraidetta mahdollistaisi vaiheittaisen siirtymisen heiluriliikenteeseen. Leppävaaran asema voisi silloin toimia pääteasemana useammille junille ennen Turun tuntiradan tuottamaa lähijunien heiluriliikenteen tasapainottumista. 

Varikot siirretään liikennöinnin kannalta parhaisiin paikkoihin

HQS-ratkaisussa varikot siirretään junien yöpymispaikkojen yhteyteen. Kannattavan liikennöinnin huoltotoiminta keskittyy yöaikaan. Kaukojunien varikot sijoittuvat Turkuun, Ouluun ja Espoon keskukseen*. Lähiliikenteen varikko rakennetaan Poikkitien uuden aseman yhteyteen Pääradan ja Oikoradan uuden yhdysraiteen varteen. Kaupunkiliikenteen varikko sijoittuu Vantaalle, Kehäradan Petaksen asemavarauksen yhteyteen. Paikalle ei voi lentomelusta johtuen rakentaa asuntoja.

*Kaupunkikallion ratakanjonia laajennetaan ja maisemoidaan viherkatteella. Väliaikainen (tai pysyvä) varikko voidaan rakentaa myös joko Kauklahden tai Kirkkonummen aseman yhteyteen. Turun tuntiradan rakentamisen myötä avautuu mahdollisuus rakentaa varikko ”Histan aseman” yhteyteen Turunväylän varteen. Suomenlahden alittavan tunneliradan myötä varikko olisi Tallinnassa.

Oulunkylä–Keskuspuisto -tunnelirata helpottaa vaiheittain rakentamista

Varikot siirretään ensimmäiseksi pois Ilmalasta. Finnopolis-asema ympäristöineen voidaan rakentaa valmiiksi. Nykyinen ja uusi ratajärjestelmä ovat päällekkäisiä vain hyvin lyhyen matkan Oulunkylässä ja Keskuspuistossa. Yhdistämisen hetkellä liitoskohdille rakennetaan väliaikaiset ohitusraiteet. Vaiheittainen (kaukoliikenne ensin) siirtyminen heiluriliikennöintiin mahdollistaa keskustan raitiojunaradan rakentamisen ennen kaupunkijunien keskustaan liikennöinnin loppumista. Lentoaseman raitioradat voidaan rakentaa jo ensimmäisessä vaiheessa tai siirtää rakentaminen myöhemmäksi.

Finnopolis sopii kummankin Tallinnan tunnelirata -hankkeen väliaseman paikaksi

HQS-ratkaisu soveltuu molempiin Tallinnan tunneliradan reittivaihtoehtoihin. Helsingin kantakaupungin alittavan reitin asema sijoittuisi Päärautatieaseman yhteyteen noin 70 metriä merenpinnan alapuolelle. Suurinta hyötyä koko ratajärjestelmälle tuo ratkaisu, jossa rata Eurooppaan kulkisi Keilaniemen kautta. Rakentamalla radalle läntinen haara Espoon keskukseen syntyisi paitsi Turun Tuntiradan täydentämä nopea yhteys Länsi-Suomesta Tallinnaan myös nopea (300 km/h) Turku–Helsinki– Lentoasema–Pietari -rata, jolla on erinomaiset yhteydet metro-, raitio- ja junarataverkkoon.

HQS-ratkaisu soveltuu osaksi kaikkia Euroopan tunneliratahankkeita

Helsinki Quick Step -ratkaisu soveltuu kaikkiin tiedossamme oleviin Euroopan tunneliratareitteihin. HQS-ratkaisun hyöty Helsingin keskustan kautta linjattuun FINEST-hankkeeseen on, että tunneliradan asema Helsingin keskustassa voisi olla noin 30 metriä FINEST-hankkeessa toistaiseksi suunniteltua ylempänä.

HQS-ratkaisu sopii osaksi yksityiseen rahoitukseen3 perustuvaa FINEST BAY AREA -hanketta, jonka tunnelirata Eurooppaan kulkisi Espoon Keilaniemen kautta. Ratalinjaus on seudullisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ajatellen mielenkiintoinen. Keilaniemestä Espoon keskukseen rakennettava tunneliradan haara ja Turun tuntirata muodostaisivat nopean junayhteyden Länsi-Suomen ja Euroopan mantereen välille. Samalla syntyisi Turku–Helsinki–Lentoasema–Pietari -suurnopeusrata ja sen suora yhteys metroverkkoon. Kuvan 1 Eurooppa-asema sopii molempien reittien asemaksi. Kuvaan on merkitty aseman ylin mahdollinen korkeus. Todennäköisesti se sijoittuu syvemmälle.

Euroopan tunnelirata kannattaa reittivalinnasta riippumatta suunnitella nelikiskoisena – sekä kotimaan (Venäjän, Viron) raideleveyden että Euroopan raideleveyden mukaisena ratana. Tämä mahdollistaa suoran liikennöinnin tunneliin useammalta kuin yhdeltä kotimaan ratahaaralta ja vaihdottoman yhteyden, jos matka ei jatku Tallinnaa pidemmälle. Passi- ja turvatarkistukset ovat osa tunneliradan liikennöinnin suunnittelua. Pohjoisten junien eteläinen varikko sijoittuisi Tallinnaan.

Kuva 1: Tunneliradan asemavaraus (ruskealla) Helsingin heiluriliikenteen Finnopolis-asemalla.

Suuri vaikuttavuus nopeasti ja edullisesti

HQS-ratkaisun ratainvestoinnit ovat 1,95 miljardia. Ratkaisulla vältytään mm. Pisararadan, Töölön metron ja Pasila–Kerava -tunneliradan rakentamiselta. Jo ensivaiheen maankäytön hyödyt Helsingin keskiakselilla maksavat investoinnin takaisin. Kansantalouden suurin etu on kasvukäytävien hyötyaikaverkko* – päällekkäisten työssäkäyntialueiden ekosysteemi. Työ ja tekijä kohtaavat. Kansalaisten etuja ovat systeeminen liikkumisen vapaus, asumispaikan ja -muodon sekä työpaikan vapaampi valinta ja kohtuuhintaisempi asuminen. HQS on ilmasto- ja ympäristöystävällinen pääkaupunkiseudun kaupunkien yleiskaavoihin yhteensopiva ja nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu.

* Yhden tunnin päivittäisen työmatkan muuttuminen työajaksi vasta 6,5 vuoden työuran pitenemistä.

Budjetti selvityksen sivulla 3, lataa pdf tästä.

Finnopolis

Junien heiluriliikenne on nopea pääkaupunkiseudun liikkumisen valtaväylä (mustalla), joka mahdollistaa Helsingin junayhteyksien moninkertaistamisen, nopeuttamisen ja saavutettavuusalueen laajentamisen.

Juna-, metro- ja raitioradat muodostavat uuden nopean liikkumisen runkoverkon. Verkon laajentamista kehitetään yhdessä alueen kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Heiluriradan alue
Kumpulapuron kaupunkipuisto-visio junavarikon poistuttua

Klikkaa kuvaa, suurennos uuteen ikkunaan

Satamaratojen historia, varikot

Klikkaa kuvaa, suurennos uuteen ikkunaan

Uudistuva lentoasema, raitiojunalla Helsinkiin (alle 20 min) ja Tikkurilaan (6 min)

Klikkaa kuvaa, suurennos