Updated 18.11.2019

Pro Rautatiet -presentation Nov 29
Presentation in Finnish by Olli Hakanen at 10.25 am
Programme of the seminar (in Finnish) here 

Reminder of Regional Plan Proposal Oct 8
Reminder of reservations for Helsinki Quick Step
on Helsinki-Uusimaa Regional plan 2050 (in Finnish) here
  
   

WDBE 2019 -presentation Sep 25 
Helsinki Stream City and NYC People Flow Master Plan
-presentation by Olli Hakanen at the World Summit on
Digital Digital Built Environment WDBE 2019 here 
         
  

Helsinki Stream City Trailer May 18 here 

Helsinki Stream City report April 26 here
Report (in Finnish) of the Helsinki Stream City project
supported financially by Ministry of Environment
Find the report attachments (mostly in english) here 
 

Kick-off event in New York City Mar 26 
People Flow Master Plan & Freight Flow Master Plan Initiative
first time time introduced by Olli Hakanen at the event
organized by the Finnish Cultural Institute in New York.
Find the program of the event here 
 

Manhattan East River City Project Jan 6
Introduction video of the Helsinki Stream City follow up
project in New York City here 
 

Helsinki Stream City short documentary  
Premiere at Bio Rex theatre 2018 December 27th at 7 pm

Helsinki Stream City Opening Week 
Helsinki Stream City events 13–20 Sep 2018
In Helsinki Stream City project the new architecture of mobility is
simulated and what the new urban environment Helsinki Quick Step
makes possible. Keynote speaker Eric W. Sanderson

Helsinki Quick Step

liikkumisen uusi arkkitehtuuri/new architecture of urban mobility

HQS rakentaa nopeaa metropolia ajankäyttöä, liikkumista, liikennöintiä ja maankäyttöä tehostamalla
Helsinki Quick Step constructs Helsinki as a sustainable regiopolis by providing integrated system of mobility thus freeing huge areas of land for reuse

HQS rakentaa nopeaa metropolia nopeasti
Metropoli on inhimillisen vuorovaikutuksen kansainvälisesti merkittävä tihentymä. Metropolia voi rakentaa kasvattamalla asukasmäärää kaupunkirakennetta tiivistämällä tai mahdollistamalla vuorovaikutus entistä laajemmalla alueella. Vuorovaikutusalueen laajentaminen on nopeampi tapa, koska se edellyttää vain liikkumismahdollisuuksien parantamista. Nopeinta on kasvattaa nykyisen liikkumisen infrastruktuurin kaistatehokkuutta. Erityisen hyödyllistä se on, kun matka-aika samalla vapautuu hyötytekemiseen ja liikenteen hukkaama maanpinta kaupunkirakenteen tiivistämiseen.
HQS poistaa päättyvän junaliikenteen ongelman

Helsingin junaliikenteen kehittämisen este ei ole ratakapasiteetin puute vaan Helsingin rautatieaseman pääteasemaominaisuudesta johtuva välityskyvyn puute. Junat saapuvat ja lähtevät takaisin samaa ratakäytävää ja odottavat asemalla sopivaa aikataulupolkua paluuvuorolle lähteäkseen. Tämä johtaa pääteaseman ratakäytävän monihaaraiseen raiteistukseen, laajaan aseman laituripihaan ja tehottomaan junakaluston käyttöön. Pääteaseman junavarikko Ilmalan ratapihalla rajoittaa kaupungin tiivistymistä Helsingin kantakaupungin luontaisimmalla kasvualueella.

HQS ratkaisussa junaliikenne on Finnopolis-aseman kautta kulkevaa heiluriliikennettä. Keskustaan Rautatieasemalle liikennöidään neliraiteisella raitiojunaradalla. Varikot siirtyvät pois Helsingistä heilurilinjojen varteen. Neliökilometri rata- ja varikkoaluetta vapautuu muuhun käyttöön valtakunnan arvokkaimmalla alueella.

HQS kaksinkertaistaa Helsinkiin suuntautuvan junaliikenteen
Helsingin itäinen ja läntinen ratahaara yhdistetään Ilmalaan sijoittuvalla Finnopolis-asemalla. Kauko- ja lähiliikenteellä on neljä ja kaupunkiliikenteellä kaksi laituriraidetta*. Kauko- ja lähiliikenteen junien vuorovälin voi tiivistää 3 minuuttiin (20 junaa tunnissa) suuntaansa Leppävaaran ja Keravan välillä**. Kaupunkijunien vuorovälin voi tiivistää 2,5 minuuttiin (24 junaa tunnissa) suuntaansa*** Huopalahden ja Hiekkaharjun välillä. Nykyiseen ruuhkatunnin Pääradan liikennöintiin nähden junamäärät kaksinkertaistuvat. HQS-ratkaisun myötä voidaankin keskittyä kehittämään keinoja käyttämättömän ratakapasiteetin hyödyntämiseksi ja matkustajavirtojen kasvattamiseksi.

* Pääteasema-liikennöinnin tehottomuudesta kertoo Töölönlahden laituripihan 19 laituriraidetta.

**Häiriötilanteita hallitaan HQS-ratkaisussa esitetyin raide-, rata-, asema- ja liikennöintiratkaisuin. 

***Välillä Huopalahti–Hiekkaharju 2,5 minuuttia, Kehäradalla sekä Espoon ja Keravan ratahaaroilla 5 minuuttia.

Sujuvat vaihdot ja nopeat matkaketjut

HQS-avainradalla nopeat raiteet ovat neliraiteisen radan keskellä ja kaupunkijunien raiteet reunoilla. Saman suunnan raiteiden yhteisliikennöinti mahdollistuu. Häiriötilanteiden hallinta helpottuu ja laiturin yli vaihto nopeista junista kaupunkijuniin nopeuttaa matkaketjuja. Finnopolis-asemalla vaihto junista Helsingin Päärautatieasemalle liikennöiviin raitiojuniin kestää vain kaksi minuuttia. Sekä nopeat (5 min) että viidellä kantakaupungin väliasemalla pysähtyvät (9,5 min) raitiojunat liikennöivät minuutin vuorovälein. Lentoasemalta nopeat raitiojunat liikennöivät Tikkurilan asemalle (6 min) ja Finnopolis-aseman kautta Helsingin keskustaan (alle 20 min)*.

* Lentoaseman lähtölaituri on uuden rakennettavan keskusaulan sivuoven edessä ja Tikkurilan asemalla junalaitureiden päällä. Helsingin keskustassa raitiojunien laiturit sijaitsevat Rautatieaseman alkuperäisellä laituripihalla metron lippuaulan tasolla. Raitiojunista on sisätilayhteys metroon, raitiolinjoille ja katutilan alapuoliseen jalankulkuverkkoon. Keskustakirjastoon on minuutin ja Amos Anderssonin uuteen Rex- taidemuseoon kolmen minuutin kävelymatka sisätilassa.

Kaupunkiratojen saavutettavuusalueen laajentaminen

Kaupunkiradan runko-osan (Huopalahti-Hiekkaharju) 2,5 minuutin vuorovälin ansiosta kaupunkijunien heiluriliikennöintiä voidaan laajentaa Hämeenlinnanväylän ja Turunväylän uusilla ratahaaroilla. Turunväylän haaralle on mahdollista ohjata myös osa lähiliikenteen junista, jolloin Lommilasta Kehä III risteyksestä on autoilua nopeampi yhteys Helsinkiin. Kehäradan arvokkaan tunneli-investoinnin hyötyä voisi kasvattaa Lentoaseman heiluriliikenteellä. Yksin 3,5 km mittainen pintarata Leinelästä itään mahdollistaisi Lentoaseman heiluriliikenteen Lahdenväylän ja Hämeenlinnanväylän (Kehäradan Petaksen asemavaraus) välillä. Kehä 3:n varsi on tutkimisen arvoinen Lentoaseman heiluriliikenteen reitti länteen, Lahden- ja Porvoonväylän varret itään. Lentoaseman heiluriliikenne vapauttaisi Kehäradan runko-osalla aikataulupolun esimerkiksi Klaukkala–Ahjo heilurilinjalle.

Nopeat matkaketjut pintaradoilla

HQS-ratkaisu perustuu olemassa olevan liikenneinfran kaistatehokkuuden moninkertaistamiseen pääosin pintarataratkaisuin. Vain rataosuus Oulunkylä–Keskuspuisto (3,5 km) on maan alla. Kaikki asemat ovat pinta-asemia*. Yhteys maanpinnan jalankulkureitteihin ja pyöräilyväyliin, kaupunkipyöriin, raitiovaunuihin, busseihin ja metroon sekä muihin saavutettavuuspalveluihin on enimmillään yksi tason vaihto. Sujuvat vaihdot ja pinta-asemat tekevät matkaketjuista nopeita.

*Joko perinteinen pinta-asema, maanpintaan upotettu kaukaloasema tai maanpinnan yläpuolinen silta-asema. Esimerkki pinta-asemasta, klikkaa: Finnopolis-aseman poikkileikkaus.

Heiluriliikenteen tasapainottaminen

Itä–länsisuuntaisten (Turku–Kouvola) junien matkustajavirrat ovat jo nykyisin lähellä tasapainoa. Pääradalla pohjoisesta Tampereen suunnasta tulevat junat jatkavat HQS-ratkaisussa heiluriradan läntisellä haaralla Espooseen. Leppävaaran asemalla kaukojunat käyttävät nykyisiä keskimmäisiä laituriraiteita. Aseman länsipuolelle niiden väliin lisätään kääntöraide* Tampereen nopeimmille junille. Nykyisillä laitimmaisilla laituriraiteilla pysähtyvät lähiliikenteen junat. Kaupunkijunille rakennetaan uudet raiteet lähiliikenteen laitureiden toiselle puolelle. Tampereen hitaiden kaukojunien pääteasema on Espoon keskus, jonka länsipuolelle rakennetaan kääntöraide. Turku–Kouvola – suuntaiset kaukojunat sekä kaikki lähiliikenteen junat jatkavat Espoon keskuksesta länteen. Kauklahti, Kirkkonummi, Karjaa ja Lohja (Turun tuntirata) ovat lähijunien heiluriliikenteen pääteasemia.

*Kaksi kääntöraidetta mahdollistaisi vaiheittaisen siirtymisen heiluriliikenteeseen. Leppävaaran asema voisi silloin toimia pääteasemana useammille junille ennen Turun tuntiradan tuottamaa lähijunien heiluriliikenteen tasapainottumista. 

Varikot siirretään liikennöinnin kannalta parhaisiin paikkoihin

HQS-ratkaisussa varikot siirretään junien yöpymispaikkojen yhteyteen. Kannattavan liikennöinnin huoltotoiminta keskittyy yöaikaan. Kaukojunien varikot sijoittuvat Turkuun, Ouluun ja Espoon keskukseen*. Lähiliikenteen varikko rakennetaan Poikkitien uuden aseman yhteyteen Pääradan ja Oikoradan uuden yhdysraiteen varteen. Kaupunkiliikenteen varikko sijoittuu Vantaalle, Kehäradan Petaksen asemavarauksen yhteyteen. Paikalle ei voi lentomelusta johtuen rakentaa asuntoja.

*Kaupunkikallion ratakanjonia laajennetaan ja maisemoidaan viherkatteella. Väliaikainen (tai pysyvä) varikko voidaan rakentaa myös joko Kauklahden tai Kirkkonummen aseman yhteyteen. Turun tuntiradan rakentamisen myötä avautuu mahdollisuus rakentaa varikko ”Histan aseman” yhteyteen Turunväylän varteen. Suomenlahden alittavan tunneliradan myötä varikko olisi Tallinnassa.

Oulunkylä–Keskuspuisto -tunnelirata helpottaa vaiheittain rakentamista

Varikot siirretään ensimmäiseksi pois Ilmalasta. Finnopolis-asema ympäristöineen voidaan rakentaa valmiiksi. Nykyinen ja uusi ratajärjestelmä ovat päällekkäisiä vain hyvin lyhyen matkan Oulunkylässä ja Keskuspuistossa. Yhdistämisen hetkellä liitoskohdille rakennetaan väliaikaiset ohitusraiteet. Vaiheittainen (kaukoliikenne ensin) siirtyminen heiluriliikennöintiin mahdollistaa keskustan raitiojunaradan rakentamisen ennen kaupunkijunien keskustaan liikennöinnin loppumista. Lentoaseman raitioradat voidaan rakentaa jo ensimmäisessä vaiheessa tai siirtää rakentaminen myöhemmäksi.

Finnopolis sopii kummankin Tallinnan tunnelirata -hankkeen väliaseman paikaksi

HQS-ratkaisu soveltuu molempiin Tallinnan tunneliradan reittivaihtoehtoihin. Helsingin kantakaupungin alittavan reitin asema sijoittuisi Päärautatieaseman yhteyteen noin 70 metriä merenpinnan alapuolelle. Suurinta hyötyä koko ratajärjestelmälle tuo ratkaisu, jossa rata Eurooppaan kulkisi Keilaniemen kautta. Rakentamalla radalle läntinen haara Espoon keskukseen syntyisi paitsi Turun Tuntiradan täydentämä nopea yhteys Länsi-Suomesta Tallinnaan myös nopea (300 km/h) Turku–Helsinki– Lentoasema–Pietari -rata, jolla on erinomaiset yhteydet metro-, raitio- ja junarataverkkoon.

HQS-ratkaisu soveltuu osaksi kaikkia Euroopan tunneliratahankkeita

Helsinki Quick Step -ratkaisu soveltuu kaikkiin tiedossamme oleviin Euroopan tunneliratareitteihin. HQS-ratkaisun hyöty Helsingin keskustan kautta linjattuun FINEST-hankkeeseen on, että tunneliradan asema Helsingin keskustassa voisi olla noin 30 metriä FINEST-hankkeessa toistaiseksi suunniteltua ylempänä.

HQS-ratkaisu sopii osaksi yksityiseen rahoitukseen3 perustuvaa FINEST BAY AREA -hanketta, jonka tunnelirata Eurooppaan kulkisi Espoon Keilaniemen kautta. Ratalinjaus on seudullisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ajatellen mielenkiintoinen. Keilaniemestä Espoon keskukseen rakennettava tunneliradan haara ja Turun tuntirata muodostaisivat nopean junayhteyden Länsi-Suomen ja Euroopan mantereen välille. Samalla syntyisi Turku–Helsinki–Lentoasema–Pietari -suurnopeusrata ja sen suora yhteys metroverkkoon. Kuvan 1 Eurooppa-asema sopii molempien reittien asemaksi. Kuvaan on merkitty aseman ylin mahdollinen korkeus. Todennäköisesti se sijoittuu syvemmälle.

Euroopan tunnelirata kannattaa reittivalinnasta riippumatta suunnitella nelikiskoisena – sekä kotimaan (Venäjän, Viron) raideleveyden että Euroopan raideleveyden mukaisena ratana. Tämä mahdollistaa suoran liikennöinnin tunneliin useammalta kuin yhdeltä kotimaan ratahaaralta ja vaihdottoman yhteyden, jos matka ei jatku Tallinnaa pidemmälle. Passi- ja turvatarkistukset ovat osa tunneliradan liikennöinnin suunnittelua. Pohjoisten junien eteläinen varikko sijoittuisi Tallinnaan.

Kuva 1: Tunneliradan asemavaraus (ruskealla) Helsingin heiluriliikenteen Finnopolis-asemalla.

Suuri vaikuttavuus nopeasti ja edullisesti

HQS-ratkaisun ratainvestoinnit ovat 1,95 miljardia. Ratkaisulla vältytään mm. Pisararadan, Töölön metron ja Pasila–Kerava -tunneliradan rakentamiselta. Jo ensivaiheen maankäytön hyödyt Helsingin keskiakselilla maksavat investoinnin takaisin. Kansantalouden suurin etu on kasvukäytävien hyötyaikaverkko* – päällekkäisten työssäkäyntialueiden ekosysteemi. Työ ja tekijä kohtaavat. Kansalaisten etuja ovat systeeminen liikkumisen vapaus, asumispaikan ja -muodon sekä työpaikan vapaampi valinta ja kohtuuhintaisempi asuminen. HQS on ilmasto- ja ympäristöystävällinen pääkaupunkiseudun kaupunkien yleiskaavoihin yhteensopiva ja nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu.

* Yhden tunnin päivittäisen työmatkan muuttuminen työajaksi vasta 6,5 vuoden työuran pitenemistä.

Budjetti selvityksen sivulla 3, lataa pdf tästä.

Finnopolis

Junien heiluriliikenne on nopea pääkaupunkiseudun liikkumisen valtaväylä (mustalla), joka mahdollistaa Helsingin junayhteyksien moninkertaistamisen, nopeuttamisen ja saavutettavuusalueen laajentamisen.

Juna-, metro- ja raitioradat muodostavat uuden nopean liikkumisen runkoverkon. Verkon laajentamista kehitetään yhdessä alueen kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Heiluriradan alue
Kumpulapuron kaupunkipuisto-visio junavarikon poistuttua

Klikkaa kuvaa, suurennos uuteen ikkunaan

Satamaratojen historia, varikot

Klikkaa kuvaa, suurennos uuteen ikkunaan

Uudistuva lentoasema, raitiojunalla Helsinkiin (alle 20 min) ja Tikkurilaan (6 min)

Klikkaa kuvaa, suurennos